vanhan muistelua ja vähän tulevaisuudenki

Olen nyt miettiny tosi paljon vanhaa.. Mun tosi pieleen menneitä rippijuhlia, muutaman vuoden takaisia ystäviä/kavereita ja kaikkea sitä aikaa.. Oon tosi onnellinen tästä hetkestä mutta jotain tahtoisin uudelleen tehä.. Kuten sen etten tule kipeäksi perkl mun rippijuhliin! Noh mennyt on mennyttä! Pitänee järjestää jotku rippijuhlat part.2!
Muistellu sitä kun on vähän tullu lihottua ja laihuttua.. Hiustenväri muuttunu usein ja ehkä vähän liikaakin (30 vuotiaana liekö hiuksia päässä ollenkaan!!).. On tullu tehtyä tyhmiä asioita ja sitten hiukan niitä fiksunpiakin.. Mutta eikös se kaikki kuulu elämään? Ihan kaikki!
On tullu tutustuttuu miljooniin uusin ihmisiin ja osasta ei oo tullu hetken tuttuja vaan todella tärkeitä semmosia joita ilman en vois elää.. On tullu tutustuttua paremmin vanhoihin rakkaisiin ja silleen..
Ja oon nimittäin pikkasen rakastunukki.. Yhen ihanan Neuvosen tytön tyyliin olla niin positiivinen ja ilonen aina.. Siitä kun vähän osais ottaa mallia.. (ps. oot ihana ja tärkee kemma;)<3)
On tultu oltuu jossain kaiken maailman konserteissa ja festareilla.. Kaikissa on ollu ihan super kivaa ja matkassa super kivoja ihmisiä!
Koulun puolesta tultua oltua kasvomaalaus kurssilla ja jos jonkinmoiseen soppaan lusikka tungettu.. Aina kaikki on päättyny hyvin ja hyvää jälkeä on tullu!
Ystäviä on tullu ja menny. Mikään ei siis lie muutu. Välillä tuntuu et eihän täällä enää mitään oo..
Tänään kohtasin karun totuuden.. Elämä menee niin nopeesti.. Kohta on jo kesäloma.. Oon järkyttyny.. Haluisin osittain sen ajan taksin.. Mut tässä hetkessä on hyvä elää. Ja kaikki menee kyllä paremmaks.

Jos sitte tulevaisuudesta.. kohta enää kaks vuotta jälellä koulua ja sit ois tarkotus 13.11.2013 täyttää 18.. Ja sen jälkeen oma kämppä! Sit kaikki muuttuu.. Itsenäistyy, saa omaa rauhaa ja pääsee karkuun ihmisiä jotka loukkaa ja satuttaa..
Sisko valmistuu kesällä lukiosta joten lakkiaiset tiedossa. Joten mekko tarvis ostaa..

eipä tässä kai muuta..